Salla on 32-vuotias sinkku ikuisuusopiskelija. Opintotukikuukaudet on käytetty jo aikaa sitten ja hän työskentelee määräaikaisessa työssä trendikkäässä kenkäkaupassa. Huono palkka ja bimbot työkaverit eivät kannusta työntekoon, työnantajasta puhumattakaan.
Kirjassa Salla ruotii elämäänsä, itsetunto-ongelmiaan ja miesasioita kolmen parhaan ystävänsä kanssa. Raitistumissuunnitelmistaan huolimatta Salla ei pysty pitämään itsestään erossa alkoholista ystäviensä seurassa. Tästä seuraa krapulaisia työpäiviä sekä muita ongelmia.
"Jossakin vaiheessa Lorettan ja Ronnyn saatuaan toisensa ja meidän siirryttyä väkevistä siideriin olemme sivelleet toisemme itseruskettavalla voiteella. Ryömin sängystä eteisen peilille. Sieltä minua katsoo oudonnäköinen pallokala, joka näyttää siltä, kuin se olisi maalattu varsin huonolla siveltimellä oranssinruskehtavaksi. Kääntyilen peilin edessä ja pistän merkille, että feikkirusketus näyttää olevan tasaisinta kämmenissäni.
- Herää hätätilanne!"
Ryhtiliikkeen aloitettuaan Salla saa itsensä innostumaan kuntosalilla käymisestä. Siellä hän ihastuu päätä pahkaa nuoreen jumalaiseen adonikseen. Adoniksen pakaroiden tuijottelusta johtuen hän joutuu päivystykseen lastoittamaan nenäänsä. Se ei kuitenkaan ole niin suuri takaisku kuin hänestä aluksi tuntuu.
Kirjan neljästä ystävyksestä oli helppo löytää jokainen omasta tuttavapiiristä ja samaistua paremmin kirjan henkilöihin, vaikka heistä saikin melko suppean kuvan. Varsinaisesti kirja ei säväyttänyt, mutta täytti silti täysin odotukset. Täyttä hömppäähän kirja oli, mutta välillä on kiva lukea sellaistakin...
Laura Saari: Tyyppiteoria
Karisto 2008, s. 289
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti